Kehonkoostumusmittaus apuna raskautumisessa – rasvaprosentti ja hedelmällisyys

Tämä kirjoitus on tehty kaupallisessa yhteistyössä www.bodymaja.fi kanssa.

Kehonkoostumusmittaukset ovat arvokas työkalu yksilön terveyden ja kunnon arvioinnissa, tarjoten tietoa lihasmassasta, rasvaprosentista, luun tiheydestä ja muista kehon koostumukseen liittyvistä tekijöistä. Raskauden aikana ja sen suunnitteluvaiheessa kehonkoostumusmittauksen merkitys ja tulkinta muuttuvat huomattavasti johtuen fysiologisista muutoksista, hormonaalisista vaihteluista sekä raskauden vaikutuksesta kehonkoostumukseen. Lisäksi kehonkoostumusmittauksen data ei ole 100% eksaktia, vaan suuntaa antavaa.

Tässä artikkelissa käsittelemme, miksi raskaudenaikaisia mittauksia ei voida suoraan verrata ”normaaleihin” mittauksiin, miten hormonit vaikuttavat mittauksiin ja miten kehonkoostumusmittaukset voivat auttaa parantamaan hedelmällisyyttä.

Kehonkoostumusmittauksen haasteet raskauden aikana

Raskauden aikana naisen keho kokee merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat kehonkoostumukseen. Lisääntyneet nesteet, verimäärän kasvu, rasvakudoksen kertyminen energiavarastoiksi ja sikiön, istukan sekä lapsiveden aiheuttama painonnousu ovat kaikki tekijöitä, jotka muuttavat kehonkoostumusta raskauden aikana. Näiden muutosten vuoksi raskauden aikaisia kehonkoostumusmittauksia on vaikea verrata aikaisempiin tai myöhempiin mittauksiin, sillä raskauden aiheuttamat muutokset eivät välttämättä heijasta pysyviä muutoksia yksilön kehonkoostumuksessa.

Hormonien vaikutus kehonkoostumukseen

Raskauden aikana erittyvät hormonit, kuten progesteroni ja estrogeeni, sekä raskauden jälkeen erittyvä prolaktiini, vaikuttavat merkittävästi kehonkoostumukseen. Nämä hormonit edistävät muun muassa nesteiden kertymistä ja rasvakudoksen lisääntymistä, jotka ovat tärkeitä sikiön kehityksen ja imetyksen kannalta. Hormonaaliset muutokset voivat myös vaikuttaa lihasmassaan ja luutiheyteen, mikä tekee kehonkoostumusmittauksen tulosten tulkinnasta monimutkaisempaa. Miten?

Raskauden aikana hormonaalinen vaste myös vaihtelee. Lisääntyvää raskaushormonin eli istukkahormononin eli HcGn määrää on käytetty dopingin tapaan muun muassa Itä-Saksan urheilussa, jossa naiset abortoitiin kilpailuiden jälkeen. Myös miesurheilijoiden keskuudessa HcG:tä on käytetty lisäämään kehon omaa testosteronin tuotantoa. HcGn vaikutus häviää ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, joka voimaharjoittelun kannalta nousevat progesteronin määrä häiritsee lihasmassan ja voimantuotannon kehittymistä.

Kilpirauhasen toiminta vilkastuu normaalisti raskauden aikana, koska koriongonadotropiinin kohoava pitoisuus stimuloi sitä. Kilpirauhashormonit ovat avainasemassa kasvun ja aineenvaihdunnan säätelyssä. Raskauden aikana kilpirauhasen toiminta kiihtyy huolehtimaan lisääntyneestä hormonitarpeesta, mikä on tärkeää sekä äidin että sikiön terveydelle, erityisesti sikiön keuhkojen, luuston ja aivojen kehitykselle. Sikiön oma kilpirauhashormonituotanto alkaa noin 20. raskausviikolla. Terve kilpirauhanen yleensä sopeutuu tähän lisääntyneeseen tarpeeseen tuottamalla jopa 50 % enemmän hormonia raskauden aikana. Kilpirauhaskokeiden viitearvot muuttuvat raskauden aikana, joten arvojen tulkinta voi olla haastavaa.

Leptiini on hormoni, joka säätelee kylläisyyden tunnetta ja energia-aineenvaihduntaa toisten hormonien, mm. kortisolin, kilpirauhashormonien ja insuliinin välityksellä. Leptiiniä tuottavat useat kudokset, mm. rasvakudos, hypotalamus, mahan epiteeli ja istukka.

Leptiinin määrä veressä on koholla useissa raskauteen liittyvissä komplikaatioissa, mm. pre-eklampsiassa ja raskausdiabeteksessa. Hyperemeesin esiintyvyyden ja leptiinin pitoisuuksien välillä ei ole havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta joissakin tutkimuksissa leptiinin määrä on ollut jonkin verran korkeampi hyperemeesipotilailla, kuin oireettomilla vertailuhenkilöillä samalla raskausviikolla. Leptiinin mittaaminen hyperemeesipotilailla on kuitenkin ongelmallista, koska syömättömyys laskee leptiinin pitoisuutta merkittävästi. Koska hyperemeesipotilaat eivät pysty syömään paljoa, mahdollinen hyperemeesiin liittyvä leptiinimäärän nousu voi jäädä huomaamatta syömättömyyden aiheuttaman leptiinimäärän laskun vuoksi.

Kehonkoostumusmittauksen hyödyt hedelmällisyyden parantamisessa

Raskauden aikana ei, mutta milloin sitten kehonkoostumusmittauksiin? Sen lisäksi että urheilijat sekä atleettiseen elämään taipuvat toivovat dataa itsestään, voidaan kehonkoostumismittauksella saada osviittaa raskautumisen todennäköisyyksistä, jos analysoidaan vain kehon rasvaprosenttia. Optimaalinen rasva- ja lihasmassan suhde voi tukea hormonaalista tasapainoa ja parantaa ovulaation säännöllisyyttä. Lisäksi terveellinen kehonkoostumus voi vähentää raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen esiintyvien komplikaatioiden riskiä.

Kehonkoostumuksen optimointi ennen raskautta

Optimoimalla kehonkoostumusta ennen raskautta, mukaan lukien rasvaprosentin säätely, lihasmassan ylläpito ja luuston terveys, voidaan tukea hormonaalista tasapainoa ja parantaa hedelmällisyyttä. Kohtuullinen rasvaprosentti tukee hormonaalista tasapainoa ja voi parantaa hedelmällisyyttä, kun taas riittävä lihasmassa tukee metabolista terveyttä. Luun tiheyden ylläpito on tärkeää erityisesti raskautta suunniteltaessa, sillä se voi vaikuttaa raskauden kulkuun ja synnytykseen. Luun tiheys kasvaa iskuttavassa harjoittelussa ja oman olon mukaan tätä kannattaa säilyttää myös raskauden aikana.

Rasvaprosentin määrän riittävyys riippuu siitä, mihin keho on tottunut. Ammattiurheilijalla voi olla hyvä ja säännöllinen hormonitoiminta matalallakin rasvaprosentilla, jos kehonkoostumus on pitkän työn tulosta, eikä liiallisia heittelyjä tule. Vaikka yhtä ja oikeaa täydellistä vastausta ei ole, niin liian korkea rasvamassa lisää joka tapauksessa keskenmenon riskiä.

Lihasmassa ja hedelmällisyys

Lihasmassan ja hedelmällisyyden välinen suhde on monimutkainen, mutta yhä useammat tutkimukset osoittavat, että terveellinen lihasmassa voi olla merkittävä tekijä sekä naisten että miesten hedelmällisyydessä. Lihasmassa vaikuttaa hormonaaliseen tasapainoon, insuliiniherkkyyteen ja yleiseen terveyteen, mikä tekee siitä tärkeän tekijän hedelmällisyydessä.

Rasvamassa ja hedelmällisyys

Rasvaprosentin ja hedelmällisyyden välillä on monimutkainen suhde, joka korostaa tasapainon merkitystä terveellisen lisääntymisen ylläpidossa. Terveellinen kehon rasvaprosentti on olennainen osa yleistä terveyttä, mutta äärimmäisen alhainen rasvaprosentti voi haitata hedelmällisyyttä sekä naisilla että miehillä. Terveellinen tasapaino on avainasemassa hedelmällisyyden tukemisessa.

Todettakoon vielä, että kehonkoostumusmittauksissa, kuten bioimpedanssianalyysissä (BIA), kehon eri komponentit, kuten rasva, lihas ja neste, erottuvat toisistaan niiden sähkönjohtavuuden perusteella. Silikonirinnat, joita käytetään rintaimplanteissa, voivat vaikuttaa näihin mittauksiin, sillä ne eivät käyttäydy samalla tavalla kuin kehon luonnolliset kudokset. Silikonirinnat saattavat mittauksissa rekisteröityä virheellisesti kehon rasvakudokseksi eikä nesteeksi, mikä johtuu niiden sähkönjohtavuusominaisuuksista, jotka ovat lähempänä kehon rasvakudoksen kuin nesteen johtavuutta. Tämä erityispiirre on huomioitava tuloksia tulkittaessa, etenkin yksilöillä, joilla on rintaimplantit.

Kenenkään ei tulisi keskittyä pelkästään painonpudotukseen, vaan terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat keskeisiä.

Olisi ihanteellista, jos jokainen kykenisi ymmärtämään omaa kehoaan, mutta monelle kehosuhde on niin monimutkainen käsite, että tietynlaiset mittavälineet, kuten rasvaprosentti ja lihasmassa, auttavat oikeiden valintojen löytämisessä. Lisäksi niiden tutkiminen tarjoaa tarkempaa tietoa kehon rasvan sijainnista. Sekä liiallinen että liian vähäinen rasvan määrä voi olla haitallista, sillä keho tarvitsee rasvaa muun muassa maidon tuotantoon, luuston terveyden ylläpitämiseen ja rasvaliukoisten raskaushormonien tuotantoon. Liikunnan lisääminen on tehokas tapa vaikuttaa sekä painoon että kehonkoostumukseen positiivisesti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kehonkoostumuksella on keskeinen rooli hedelmällisyyden ja yleisen terveyden edistämisessä. Kehonkoostumuksen huolellinen hallinta voi tukea hormonaalista tasapainoa, parantaa insuliiniherkkyyttä ja edistää yleistä hyvinvointia. Säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä tekijöitä lisääntymisterveyden ja hedelmällisyyden parantamiseksi, mahdollistaen tasapainoisen ja terveen elämän ylläpitämisen.

On tärkeää huomioida, että kehonkoostumusmittausta ei suositella raskauden aikana, koska raskaus aiheuttaa merkittäviä muutoksia kehonkoostumuksessa, mikä voi vaikuttaa mittauksen tulosten tulkintaan. Lisäksi tietyt mittausmenetelmät voivat olla turvattomia sikiön kehitykselle. Raskaana ollessa ei tulisi käydä kehonkoostumusmittauksessa, eikä raskaana ollessa tehtyjä mittauksia edes voisi verrata keskenään.

Kehonkoostumusmittaukset voivat olla arvokas työkalu hedelmällisyyden parantamiseksi ja raskauden suunnittelussa.

Yhteistyökumppanimme Bodymaja tarjoaa kattavan kehonkoostumusmittauksen ja raportoinnin, josta raskautta suunnittelevat voivat hyötyä ja varmistaa, että heidän kehonkoostumuksensa on optimaalisessa kunnossa. Hyödyntämällä koodia ANNIV20 saat alennuksen Bodymajan kehonkoostumusmittauksista.

Lähteet

Davenport, M.H., McCurdy, A.P., Mottola, M.F., Skow, R.J., Meah, V.L., Poitras, V.J., Garcia, A.J., Gray, C.E., Barrowman, N., and Meade, R.D., et al., 2022. Impact of prenatal exercise on both prenatal and postnatal anxiety and depressive symptoms: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine, 56(1), pp.57-66. PMC. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8865871/

Zhou, Q., Young, J., Ye, J., Li, X., Chen, F., and Lyu, Z., 2021. The Impact of Exercise during Pregnancy on Neonatal Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis. Medicina, 2(2), Article 11. MDPI. https://www.mdpi.com/2673-4184/2/2/11

Nascimento, S.L., Surita, F.G., and Cecatti, J.G., 2021. Physical exercise during pregnancy: a systematic review. International Journal of Gynecology & Obstetrics, 123(1), pp.5-15. Wiley Online Library. https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ijgo.14538

Hayman, M., Brown, W.J., Brinson, A., Budzynski-Seymour, E., Bruce, T., and Evenson, K.R., 2023. Public health guidelines for physical activity during pregnancy from around the world: a scoping review. Br J Sports Med., 57(14), pp.940-947. PubMed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36604155/

Evenson, K.R., Barakat, R., Brown, W.J., Dargent-Molina, P., Haruna, M., Mikkelsen, E.M., Mottola, M.F., Owe, K.M., Rousham, E.K., and Yeo, S., 2004. Guidelines for Physical Activity during Pregnancy: Comparisons From Around the World. American Journal of Lifestyle Medicine. PMC. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1478834/