Translaki tulee, oletko valmis?

Korona keskeytti Marinin hallituksen translakiuudistuksen. Suomen 20 vuotta vanhaa translakia on ympäri Eurooppaa arvosteltu ihmisoikeuksia loukkaavaksi ja vanhanaikaiseksi, mutta silti edelleen translakiuudistus jakaa puolueidenkin mielipiteet kahtiin. Kokoous miettii annetaanko kansanedustajien äänestää omantunnon mukaan vai säilytetäänkö puoluekuri.  

Fatim Diarra sanoitti hyvin asiaa. On surkeaa, miten tällaisessa asiassa päätöksiä tehdään transfobisuuden ja uhkakuvien perusteella. Translaissakin kyse on kuitenkin jo tiedetyistä asiasta. Seuraavassa otteita lääkärilehti Duodecimin  julkaisusta sukupuoli-identiteetin diagnosoimisesta.  

”Transsukupuolisuudessa ja muissa sukupuoli-identiteetin variaatioissa on kysymys pysyvästä identiteettikokemuksesta. Ilmiön etiologiaa ei toistaiseksi tyhjentävästi tunneta. Koetun ja fyysisen sukupuolen välisen ristiriidan aiheuttamaa kärsimystä lievitetään ruumiillisin korjaushoidoin” 

Sukupuoli-identiteetti ja transsukupuolisuus ei ole siis sama asia kuin sukupuolen korjaushoidot. Nämä hoidot ovat osa takaamaan terveempää ja tasapainoisempaa elämää tapauksissa, joissa ihmisen oma tuntemus ja biologinen sukupuoli-identiteetti eivät kohtaa. Tämä ei kuitenkaan ole seksuaalisuuteen liittyvä ilmiö, vaan kyseessä on ihmisen peruskäsitys siitä, mihin sukupuoleen hän kuuluu. (Zucker KJ, Bradley SJ. Gender Identity and psychosexual disorders. Focus 2005) 

Lasten ja Nuorten suhteen tutkimuksia on tehty myös paljon. Muun muassa Hollannissa on aloitettu jarruttaa sukupuoliominaisuuksien kehittymistä. Miksi näin siellä tehdään? Varhaisella interventiolla voidaan mahdollistaa sekundaariset psykiatriset oireilut ja näin nuorelle annetaan tilaa ja aikaa harkita sukupuolen uudelleen määrittelyä. Lapsille ei tehdä sukupuolen uudelleen määrittelyn edellytysten arvioita, koska seurantatutkimusten mukaan 85 % lapsuuden epätyypillisistä sukupuolikokemuksista katoaa puberteetissa (Steensma TDFrom gender variance to gendys dysphoria: psychosexual development of gender atypixal children and abolescents. Amstedam: Vrije Universitet 2013.) 

Tietoa on paljon, mutta vielä enemmän meidät valtaa pelko. Suomessa vireillä oleva translaki on saanut huolta muun muassa asevelvollisuuden vuoksi. Sitoutuminen juridisen sukupuolen vaihtoon on huomattavasti haastavampaa kuin kutsunnoissa C:n papereiden saaminen. Sitoutuminen sukupuolen vaihdokseen on 10-vuotta. Se on pitkä aika elää sukupuolta, jota et oikeasti edusta. Tästä tunteesta voi kysyä vaikka transsukupuolisilta.  

Toinen uhkakuva on luotu urheilun piiriin. Transnaisten juridisen vahvistamisen jälkeen transnaisten pelätään valtaavan urheiluareenat. Juridinen sukupuolen muutos ei ole kuitenkaan sama kuin kilpailuoikeus. Jo nyt yleisurheilussa on biologisten naisten oikeutta kilpailla rajoitettu muun muassa testosteroniarvoin. Keskipitkillä matkoille ei ole asiaa, jos testosteroniarvot ovat yli sallitun. Tästä syystä muun muassa Caster Semenyan on pitänyt kisatakseen laskea luontaisia arvojaan kisatakseen lavoilla.  

Urheilu on kuitenkin harvoja tahoja, jossa väärinkäytösten pelko on olemassa, sillä kehittyvien maiden urheilijoiden asema on auktoritaarisissa maissa heikko. Urheilun ja kansallistunteen yhteiskuva ajaa jo nyt urheilijoita pakotetun järjestelmällisen dopingin käytön piiriin, joten mahdollisuus väärinkäytöksille on olemassa. Mutta tämä on urheilun oma ongelma, joka tulee ratkaista urheilun kilpailusäännöin. Translaki ei ole tähän vastaus.  

Urheilu on murroksessa mitä tulee transsukupuolisten osallistumisoikeuteen. Urheilu kuuluu kaikille, mutta tasapuolisen kilpailun takaamiseksi tulee urheilun laatia sääntönsä osallistumisoikeudesta. Tämä kaikki on vasta työnalla ja jo nyt on paljon tutkimusdataa puberteetin hyödyistä ja androgeenien vaikutuksesta suorituskykyyn. Urheilu tekee työnsä itse, siihen ei tarvita translain kumoamista.  

Transfobia ei kuulu urheiluun eikä varsinkaan eduskuntataloon. On käsittämätöntä, miten syvään juurrettua on pelkomme sellaista kohtaan, jota emme ymmärrä. Vaikka me emme ymmärtäisi kehodysforiaa omaan elämäämme, tulee kunnioittaa toisen kehoa ja ajatuksia. Enemmistönä me emme voi olla ylivallassa päättäen, kenellä on oikeus lisääntyä tai miltä elämän kenenkin kehossa kuuluu tuntea. Se on vallan väärinkäyttöä. Enemmistöjen tulee taata jokaisen yksilön itsemääräämisoikeus ja antaa jokaisen yksilön elää onnellisen ja elämäntäyteisen elämän. 

Samankaltaiset artikkelit

  • | | |

    Mielisairauksista mielenterveyteen

    Miksi minusta tuntuu tältä? Osa 1: masennuksesta ahdistukseen Joka viides aikuinen suomalainen kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat keskeisimpiä kansanterveysongelmia, ja niiden elinaikainen kokonaisprevalenssi on lähes 50 %. Mielenterveyshäiriöistä suurimman sairaustaakan maailmanlaajuisesti aiheuttavat masennushäiriöt Mielenterveyshäiriöt ovat Suomessa yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle Kaikista mielenterveyden häiriöistä kärsivistä vain viidesosa on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla mitään…

  • | |

    ”Human rights for all” – aika ryhtyä sanoista tekoihin

    Qatarin MM-kilpailut herättivät tunteita jo ennen kuin olivat alkaneetkaan. Käydessäni painonnostokisoissa 2018 karsimassa Tokion olympialaisiin olivat tulevat kisat jo tapetilla. Olot olivat kurjat. Työntekijöitä kuoli rakennustöissä eikä rikasta ylimystöä kiinnostanut. Nyt kisojen alkaessa on keskustelu jalkapallofanien välillä kiivasta. Aiotko sinä katsoa Qatarin MM-kisoja? Minä en ainakaan. Vaikka minun päätökselläni tuskin on mitään vaikutusta korruptoituneen FIFA:n…

  • Kun viimeinen nosto on nostettu

    Toivon että jaksat lukea tekstin loppuun. Yhden asian lupaan, en kirjoita kiitoksia enkä muistelmia. Niiden aika on sitten, kun se viimeinen alas-komento on tullut ja viimeistä kertaa ne kolme valoa palavat lavalla. Urheilu on antanut minulle aivan valtavan paljon. Niin paljon, että olen kilpaillut nyt lähes tauotta 16-vuotta. Väliin on mahtunut kaksi vuotta taukoa kansainvälisistä…

  • | |

    Lihasmassan vaikutus rasvamassaan ja aineenvaihduntaan

    Tiedät ehkä jo, että lihasmassa on erittäin tärkeä terveydelle, mutta tiesitkö, että se voi vaikuttaa myös rasvamassaan? Näiden kahden välinen suhde vaikuttaa ihmisen terveyteen ja aineenvaihduntaan monella tavalla. Tässä tekstissä tarkastellaan lihaksen moninaisia vaikutuksia ihmisen rasvavarastoihin. Lihasmassa on metabolisesti aktiivisempaa kuin rasvamassa. Se kuluttaa enemmän energiaa lepotilassa, mikä tunnetaan nimellä perusaineenvaihdunta. Tämä tarkoittaa, että mitä…

  • | | |

    MOVE – kun suomalainen lapsi unohti miten kävellä

    Kun keski-ikäiset ruuhkavuosien armoilla eläneet urapyrkyrit kaasuttivat kohti tyypin 2. diabetesta tiedettiin ongelmia syntyvän myös jälkikasvuun. Liikkumisen ja terveellisten elämäntapojen malli tulee kotoa. Tupakoimattomien vanhempien lapsilla on paljon pienempi todennäköisyys tupakoida kuin sauhuttelevien lapsilla. Malli ruokailuun ja liikuntaan tulee myös kotoa. Kun työn fyysinen kuormittavuus siirtyi henkiseksi, polkupyörät vaihtuivat autoihin, alkoi ihmiselon lihavuuden aika. Nyt…

  • |

    Kuka pelkää mustaa miestä?

    Hypättäisiinkö kauniiden korulauseiden sijasta hetkeksi viranomaisten ja lääkäreiden rasismiin? Maria Veitola otti yhteen lääkäreiden kanssa, kun salaisesta ryhmästä valui koko viime viikon viestejä ulkopuolelle. Mainittakoon heti alkuun, että Lääkäriliitolla on olemassa oma SoMe-säännöstö, ja sen voit itsekin lukea tästä linkistä. Jokaisen kohdalla ohjeisto ei valitettavasti aina toteudu. En itse hyväksy rasismia missään mittarissa, ja tunnistan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *